Valtuustomietteitä

Kaupunginvaltuusto kokoontui 8.12., tärkeimpänä päätettävänä asianaan vuoden 2015 budjetti. Monissa ryhmäpuheenvuoroissa peräänkuulutettiin sitä, että asiasta keskusteleminen tulisi aloittaa aikaisemmin, sillä tässä vaiheessa vuotta ei ole paljoa enää mahdollista vaikuttaa asioihin. Toki talousarvio koostetaan eri toimielinten esityksissä, joissa luottamushenkilöt voivat vaikuttaa asioihin. Silti kuntalaisten osallistaminen olisi perusteltua ja se tekisi budjetin myös hyväksytymmäksi. Tähän myös luvattiin parannusta.

Talousarvio meni kaikissa kohdissaan hallituksen esityksen mukaisesti, mutta muutamassa kohdassa pääsimme sentään äänestämään. Ensimmäinen äänestys jonka haluan tuoda esille, on Karjaan yhteiskoulun C-osan perusparannus. Asia on ollut tapetilla jo pitkään, mutta toistaiseksi mitään ei ole tapahtunut. Asiaa siirretään taas vuodella, vastoin yksikön ehdotusta. Usein viivyttely myös maksaa enemmän. Ensimmäiselle vuodelle haettiin 150 000 ja toiselle 850 000 työn saattamiseksi loppuun.

Toinen asia on Tammisaaren Pohjoissataman suunnittelu. Vuodelle 2015 asiaan on budjetoitu 350 000, 2016 1 000 000 ja 2017 500 000. Werner Orre teki ehdotuksen, jonka mukaan määrät olisivat 250 000, 250 000 ja 0, vastaavasti. Tämä tarkoittaisi käytännössä ison kauppakeskuksen suunnittelun hyllyttämistä. Vihreiden valtuustoryhmä on (joskin yksi ehdokas on asiassa jäävi äänestäen tyhjää) ison, kaupungin keskustaan sopimattoman kauppakeskuksen rakentamista vastaan. Valitettavasti tämäkin ehdotus kaatui valtuustossa, äänin 25-15, kolmen äänestäessä tyhjää.

Nämä kaksi kohtaa olisivat pitkälti tasapainottaneet toisensa. Ensimmäisen vuoden kohdalla ero olisi ollut kaupungin talouden kannalta 50 000 ja toisen vuoden kohtalla 100 000 negatiivinen, kolmannen ollessa 500 000 positiivinen, kokonaisvaikutuksen ollessa siten 350 000 kolmen vuoden ajalta.

Käytännössä asiat eivät tietysti ole näin yksioikoisia, mutta kertovat yleisluontoisesti suuruusluokasta ja priorisoinneista. Nyt rahaa päätettiin laittaa kauppakeskuksen suunnitteluun, jota suurin osa valtuutetuista vastusti Västra Nylandin kyselyssä minä itse mukaanluettuna. Itse olisin käyttänyt niukkoja resurssejamme enemmän koulujen ylläpitoon, sen sijaan että vuokraamme korvaavia tiloja. Toivottavasti suunnitelmasta 2016 pidetään kiinni perinteistä poiketen ja koulun perusparannus pääsee alulle.

Fennovoima – Suomen kaamos?

Eduskunta äänestää Fennovoiman jatkosta tänään perjantaina 5.12. Surullisen kuuluisa Olkiluoto 3 on vielä kesken, ja silti meillä pohditaan uuden voimalan rakentamista. Samaan aikaan toisaalla tehdään rohkeita avauksia uusiutuvan energiatuotannon puolesta.

Tuorein uutinen on suuren saksalaisen energiayhtiön E.On:in rakennemuutos, jossa fossiiliset energianlähteet ja ydinvoima eriytetään omiksi yhtiöikseen. Tätä perustellaan maailmanlaajuisella energiasektorin uusjaolla, jossa voittajia ovat uusiutuvat energiamuodot.

Kiinan ydinvoiman renessanssista puhutaan paljon. Kyllä, maassa rakennetaan paljon uusia ydinvoimaloita. Uusiutuvista jo pelkästään tuuli on kuitenkin ohittanut ydinvoiman sähköntuotannossa, ja sen kasvuvauhti on huomattavasti nopeampaa. IEA:n arvion mukaan vuosien 2010-2035 aikana Kiina rakentaa noin kaksi kertaa enemmän uusiutuvia kuin ydinvoimaa. Kiina investoi tuulivoimaan eniten maailmassa; tämä taustalla ei ole vihreä ideologia, vaan puhtaasti taloudellinen ajattelu.

Sama kaava toistuu ympäri maailmaa. Vaikka fossiilisia voimalaitoksia rakennetaan edelleen ja ydinvoimakin nostaa hieman päätään, uusiutuvat energiamuodot kasvavat ennennäkemätöntä vauhtia: vuonna 2011 uusiutuvien energialähteiden osuus sähköntuotannosta oli IEA:n arvion mukaan noin 20%, vuonna 2018 jo 25%. Osittain tämän taustalla on ilmastonmuutoksen aiheuttama välttämättömyys, mutta yhä enenemässä määrin myös taloudelliset syyt. Uusiutuvat energiamuodot ovat yksinkertaisesti muuttumassa edullisemmiksi.

Ecofysin lokakuisen tutkimuksen mukaan maatuulivoima on jo nyt kokonaisuutena tarkastellen edullisempaa kuin fossiiliset polttoaineet tai ydinvoima. Fossiilipohjaisesta energiasta halpaa tekee lähtökohtaisesti se, että energiantuottajien ei tarvitse kustantaa tuotannon aiheuttamia haittoja, kuten terveysongelmia tai hiilidioksidipäästöjä. Ydinvoimassa puolestaan investoinnit ovat suuret ja käytön tulee jatkua pitkään, jotta tuotanto olisi kannattavaa. Samaan aikaan uusiutuvien energialähteiden suhteelliset kustannukset laskevat entisestään uuden teknologian ja tuotantomenetelmien myötä.

Mitä Suomen tulisi tehdä? Meillä on alan huippututkimusta, paljon kehuttua koulutettua työvoimaa sekä tarve investoida sähköntuotantoon ja -jakeluun. Älykkään sähköverkon kehittämisessä olemme maailman huippua. Globaalista energiavallankumouksesta voisi syntyä uusi suomalaisen teknologiaviennin lippulaiva. Sitä ennen on kuitenkin hyväksyttävä se tosiasia, että energiasektorilla on tapahtumassa suuri muutos. Uusi investointi ydinvoimaan ei aja Suomen etua.

Jämställdhetsmodell från Nederlände

Åsikter om en jämställd äktenskapslag haglar tätt från både höger och vänster. Lyckligtvis har vi också ett alldeles konkret exempel som efter tretton verksamma år kan stå som modell; i Nederländerna har man fått ingå samkönade äktenskapgifta ända sedan 1.4. 2001.

I Nederländerna finns det redan över 15 000 äktenskap mellan samkönade. Under de tretton år lagen har varit i kraft har den offentliga opinionen gällande jämlika äktenskap blivit allt mer tolerant. År 2000 stödde 62% av holländarna lagen, och år 2008 var redan 82% av folket positiv till den. Att man verkligen godkänt en jämlik äktenskapslag har i varje fall inte minskat på understödet.

Har då lagen varit skadlig för de heterosexuella i Nederländerna? Inte på något sätt. Tvärtom - mången holländare undrar varför man på annat håll har en så njugg inställning till lagen. På samma sätt förundrade vi oss för inte så länge sedan över att Turkiets statsminister ansåg jämlikhet mellan man och kvinna vara onaturlig.

Varför är en jämlik äktenskaplag viktigt för de homosexuella i Nederländerna? Av samma orsak som den är viktig för de homosexuella i Finland. Den garanterar dem jämlikhet inför lagen som människor. En aning tillspetsat: dagens möjlighet att enbart registrera sitt parförhållande kan jämföras med de skilda bänkar som de mörkhyade i sydstaterna i USA var hänvisade till. De "skilda men ändå samma" rättigheterna gav ju alla möjlighet att åka buss, vad var det då för idé att ändra på praxis? Idag är det nog väldigt få som tänker så här.

Jag vill att två fullvuxna människor som älskar varandra skall få gifta sig med varandra om de så vill. Det skadar absolut ingen!

Tasa-arvon mallia Alankomaista

Mielipiteitä tasa-arvoisesta avioliittolaista jaetaan oikealta ja vasemmalta. Onneksi meillä on myös konkreettinen esimerkki, jonka kolmentoista vuoden kokemuksesta voi ottaa mallia; Alankomaissa samaa sukupuolta olevat ovat saaneet mennä naimisiin 1.4.2001 alkaen.

Samansukupuolisia avioliittoja on Alankomaissa solmittu jo yli 15 000. Samaan aikaan julkinen mielipide tasa-arvoista avioliittoa kohtaan on kehittynyt entistä suopeammaksi. Vuonna 2000 62% hollantilaisista tuki lakia, ja vuonna 2006 jo 82% kansasta oli sen puolella. Tasa-arvoinen avioliitto ei ole siis ainakaan syönyt omaa kannatustaan.

Mitä haittaa lakiuudistuksesta on ollut Alankomaiden heteroseksuaaleille? Ei sitten yhtään mitään. Päinvastoin - moni hollantilainen ihmettelee, miksi muualla asiaan suhtaudutaan niin nihkeästi. Aivan samalla tavalla me vastikään päivittelimme Turkin pääministerin näkemystä naisten ja miesten tasa-arvon luonnottomuudesta.

Miksi tasa-arvoinen avioliitto on tärkeä Alankomaiden homoseksuaaleille? Samasta syystä kuin suomalaisille. Se takaa heille yhdenvertaisuuden ihmisinä lain edessä. Hieman kärjistäen; nykyinen mahdollisuus pelkästään rekisteröityyn parisuhteeseen on kuin segregaation aikaiset erilliset bussipenkit tummaihoisille Yhdysvaltojen Etelävaltioissa. "Erilliset mutta yhtäläiset" oikeudet antoivat joka tapauksessa mahdollisuuden bussikyytiin, miksi turhaan muuttaa eriarvoistavaa käytäntöä? Nykyään tätä mieltä on enää tuskin kukaan.

Tahdon, että kaksi toisiaan rakastavaa täysi-ikäistä ihmistä saavat halutessaan mennä toistensa kannsa naimisiin. Se ei ole keneltäkään pois!

Virkamies on naapurisi

Viime aikoina virkamiesten ja -naisten mollaamisesta on tullut suorastaan kansantaidetta, tuoreimpana Eviran ja lörtsyvalmistajakunnan välinen eripura. Esimerkkejä löytyy viskistä kirjoittamisesta kampaamojen itsenäisyyspäivän aukiololupamaksuihin.

Kyllä, olen samaa mieltä siitä, että alkoholia positiivisessa valossa käsittelevien some-viestien sensurointi on typerää. Samoin on typerää, että kampaamoiden tulee maksaa luvasta pitää liikkeensä auki pyhäpäivänä. Suomessa on monta muutakin turhan                                                                                                         jäykkää lakia, säädöstä ja niiden tulkintaa.

Sääntöjä tarvitaan, sillä koko yhteiskuntamme toiminta standardoidusta qwerty-näppäimistöstä liikennesääntöihin perustuu niihin. Useilla nykyisistä säännöistä myös on, tai on ainakin joskus ollut, järkevä lähtökohta: uuden alkoholilain kohdalla on haluttu suojella erityisesti lapsia ja nuoria alkoholimainonnalta. Kampaamot puolestaan halusivat aikoinaan itse päästä mukaan aukioloaikasäädöksen piiriin. Tämä säädös kieltää juhlapyhien aukiolon.

En suinkaan tarkoita sitä, etteikö asioita voisi ja pitäisi tehdä paremmin. Sääntöjen tulisi kuitenkin tukea yhteiskunnan toimintaa, ei rajoittaa sitä. Esimerkiksi liiketilojen, kuten kampaamoiden, maksut poikkeavista aukioloajoista voisi poistaa. Moni työntekijä on mieluusti töissä korotetulla palkalla, eikä yrittäjän tuloja kannata kuolettaa ylimääräisellä maksulla.

Pelkän virkamieskunnan syyttäminen sääntelyn epäkohdista on turhaa. He toimivat lain puitteissa. Byroslavialaisia mediavälikohtauksia aiheuttavat lähtökohtaisesti ne muutamat sääntelyn ylilyönnit, ei normaali jokapäiväinen virkamiestoiminta. ”Nyt repesi lörtsyraivo!” (IL netti 12.11.) on huomattavasti raflaavampi otsikko kuin vaikkapa ”Passia sai odottaa vain viisi päivää!” tai ”Veroviranomainen soitti yritykseen, kysyi onko kaikki hyvin ja tarjosi apuaan!” Tämä on kuitenkin se lörtsyn todellinen sisältö: asiat toimivat Suomessa monessa suhteessa hyvinkin jouhevasti.

Muista, että virkamies ei ole pelkkä byrokraatti. Hän tulee apuun soittaessasi hätänumeroon. Hän mittaa kuumeesi, kun olet sairaalassa. Hän opettaa kertotaulun lapsellesi. Hän asuu viereisessä talossa tai asunnossa. Virkamiehet ovat osa yhteisöä ja yhteiskuntaa: he ovat ystäviämme, naapureitamme, työntekijöitä. Ei viedä heitä saunan taakse muutaman iltapäiväotsikon tähden.

Kun siis vastaisuudessa kuulet, kuinka virkamies on taas tehnyt jotakin someraivoa nostattavaa, muista että nämä toimenpiteet perustuvat usein lakiin. Tässä eduskunnalla on avainasema; tulevien päättäjien tulee ottaa tavoitteekseen sääntelyn järkevöittäminen.

Lainsäätäjät valitset sinä. Seuraavan kerran voit konkreettisesti sanoa suorat sanasi ensi huhtikuun eduskuntavaaleissa.

Kun viskilasi läikkyy yli

Älkää ymmärtäkö minua väärin, kannatan alkoholimainonnan rajoittamista -järkevissä rajoissa. Kyllä, on hyvä että lapsia ja nuoria pyritään varjelemaan alkoholia glorifioilta mainoksilta. Mutta...

Ensinnäkin, laki ja lain tulkinnat ovat vanhakantaisia. Ne eivät ota huomioon internetin sosiaalista luonnetta eivätkä sen luomia mahdollisuuksia tai vaikutuksia. Näkemykset ovat ajalta, jolloin oli lähinnä kaksi viestinnän vaikutusmuotoa: harvoilta monille, eli perinteinen joukkoviestintä ja harvalta harvoille, eli normaali sosiaalinen kanssakäyminen. Internet ja erityisesti sosiaalinen media ovat tuoneet tapetille uuden viestintämuodon: monelta monelle. Tämä näkyy räikeinä ylilyönteinä lakien tulkinnassa, kuten että en saisi julkisesti kertoa henkilökohtaista mielipidettäni asiasta, jos se sattuu koskemaan alkoholia. Mitä muuta saadaan vastaisuudessa rajoittaa samalla periaatteella?

Toisekseen, tämänkaltaisilla laintulkinnoilla saattaa olla jopa kielteisiä vaikutuksia: ihmiset kertovat, kuvailevat ja jakavat informaatiota pääasiassa laadukkaista, kalliimmista tuotteista. Esimerkiksi löytämästään pienpanimon pihlajanmarjaoluesta tai uuden omistajan haltuun päätyneestä kokeilevasta ja asiat rennosti ottavasta aidosta Islay -viskitilasta. Kovin vähän on tullut vastaan vaikkapa Karjalaa ylistäviä kirjoituksia. Mutta jos alkoholi on ongelma, harva yrittää ratkoa sitä viiden euron makuelämyksen tuovalla laatuoluella.

Nämä pienpanimot ja mielenkiintoiset viskitilat ovat kuitenkin niitä, jotka kehittävät alkoholikulttuuria myönteiseen suuntaan: hinta – ”laatu”suhteesta aitoon hinta – laatusuhteeseen. Siis pois dokaamisesta kohti terveempää alkoholikulttuuria, joka on nyt kehittymässä Suomessakin estoyrityksistä huolimatta. Lainsäädännössä tulisi poistaa esteitä paikallisten, usein kalliimpien ja laadukkaampien tuotteiden edestä, ei toisin päin. Nyt laintulkinnat toimivat jarruna ja ylläpitävät vanhaa, dokaamisen keskittynyttä alkoholi”kulttuuria”.

Pienpanimot ja -tilat työllistävät suhteellisesti huomattavasti enemmän kuin bulkkituotteita valmistavat panimot ja tilat, sekä jättävät suhteessa paljon suuremman veromäärän valtiolle ja haittojen hoitamiseen. Sensuuriin kallistuvat laintulkinnat rankaisevat kaikkein tehokkaimmin juuri pieniä tuottajia, joilla ei välttämättä ole muita markkinointikanavia kuin Internet ja WoM. Isot toimijat kyllä löytävät keinonsa tuotteiden esilletuomiseen, hyllyasettelusta urheilutilaisuuksien sponsorointiin.

Kolmanneksi, nykyinen laintulkinta ei ymmärrä sosiaaliseen mediaan pohjautuvaa infomaation jakelua. Miten suhtauduttaisiin vaikkapa viskin nimeämiseen Mikoksi? Tämä on juuri se, miten Kiinassa kierretään sensuuria; nimetään asioita uudella tavalla, mutta kaikki ymmärtävät kyllä kontekstin. Kielletäänkö myös sanan Mikko käyttäminen tästä eteenpäin?

Ylilyöntien ominaisuuksiin kuuluu pilkan osuminen omaan nilkkaan. Esimerkiksi Glenmorangien viskitilasta en ollut kuullutkaan... ennen kuin se sulki nettisivunsa suomalaisilta suomalaiseen lainsäädäntöön vedoten, ja asia levisi sosiaalisessa mediassa kulovalkean tavoin. Nerokasta markkinointia! Ja joka toimii juuri päinvastoin kuin on haluttu.

Mitä jos otettaisiin järki käteen?

Edit: Asian toinen puoli. Ilmeisesti laki kuitenkin vaatii selkeyttä. Ja kenties sen järjen käyttämistä.

Poliittisen muutoksen syksy

Paikallista...

Toimin nyt kahdella tasolla politiikassa. Ensimmäinen, se johon olen tutustunut nyt kahden vuoden aikana, on kunnallinen taso. Opittavaa on ollut paljon kuten myös päätettävää. Välillä asiat ja päätökset aiheuttavat harmaita hiuksia ja toisinaan taas tulee lähes euforinen olo kun on saanut tehtyä jotain hyvin.

Suurin osa työstä ei näy julkisuudessa, mutta nyt olen saanut nimeäni esille lehdissäkin: Tekemäni aloite ja muutosehdotus valtuustossa huomattiin. Aloitteesta, kyse on ruokahuollon hävikin vähentämisestä siten, että siitä hyötyisivät myös kuntalaiset, käytännössä siis yli jääneen ruoan myymistä tai antamista pois. Monissa kaupungeissa asiaa on jo kokeiltu, pääosin hyvin tuloksin. Tämä ei ole keneltäkään pois, mutta auttaa yksittäisiä ihmisiä. Ja lopulta maailmaa parannetaan aina yksi teko ja päätös kerrallaan.

Toinen huomio koski hallintosäännön uudistusta. Hallintosäännöissä oli yksi muutos, jota ei löytynyt valtuutetuille jaetusta materiaalista, johon esitetyt muutokset oli koottu. Toivottavasti kyseessä oli vain lapsus, mutta kohta oli erittäin tärkeä: pöytäkirjojen liitteiden julkisuus verkossa. Ehdotin, että vapaaehtoisuus poistettaisiin, ja toimielinten pöytäkirjojen liitteiden tulisi olla lähtökohtaisesti julkisia. Asiasta ei käyty debattia, ja äänestys meni tiukoille: 22 ehdostusta vastaan ja 21 puolesta. Olisi ollut kiinnostavaa kuulla perusteluja sille, ettei liitteitä tarvitsisi julkaista, mutta niitä ei herunut. Toimielinten niin halutessa liitteitä ei siis tarvitse julkistaa netissä vuodenvaihteen jälkeen. Tulee olemaan mielenkiintoista, että miten toimielimet toimivat jatkossa. Tulen vaatimaan, että sisäisissä palveluissa asiakirjat ovat lähtökohtaisesti esillä. Tähän myös viestintäsuunnitelma kannustaa, kuin myös Raaseporin strategia. Jälkimmäisessä jopa todetaan: “Lisätään avoimuutta ja läpinäkyvyyttä kaikessa toiminnassa.” Todella, kaikessako?

...ja kansallista

Vielä tuoreempi aluevaltaus on kansallinen politiikka. Asetuin muutaman henkilön kannustuksesta ehdolle eduskuntavaaleissa, ja tämän jälkeen asiat ovat edenneet välillä hengästyttävää tahtia. Olen käynyt jo useassa koulutuksessa asiaan liittyen, ja lisää seuraa. Samaan aikaan rakennan laajaa kampanjaa ensimmäistä kertaa.
Onneksi moni on jo ilmiantanut itsensä ja hypännyt mukaan auttamaan toteutuksessa. Ensimmäisiä tuloksia on kampanjastartti lokakuun lopussa, jolloin myös varainkeruu alkaa. Verrattuna kunnallisvaaleihin Raaseporissa, monella ehdokkaalla budjetit ovat helposti satakertaisia.
Uutena tulokkaana olemisessa on puolensa ja puolensa: Pääsen rakentamaan kampanjaa käytännössä puhtaalta pöydältä, ja voin vapaammin luoda omannäköiseni toteutuksen. Toisaalta kun ei ole vanhaa pohjaa, on asioiden opettelussa ja resurssien hankkimisessa paljon työtä. Pyrinkin kampanjassani omaksumaan mahdollisuuksien mukaan uusia toimintatapoja ja testaamaan niitä. Toivottavasti näistä on hyötyä jatkossakin, ei pelkästään omia valintojani ajatellen, vaan myös muille.

Kampanjaani määrittelevät tekijät tulevat olemaan ilmastonmuutokseen, talouteen ja yrittäjyyteen liittyvät teemat. Hieman erilaista materiaalia luvassa siis, kuin mihin Vihreiltä on ehkä normaalisti totuttu saavan. Mutta nämä teemat ovat niitä, joihin mielestäni on kiireellisintä hakea ratkaisuja ja näissä omaan myös parhaimman tietotaidon. On parempi rakentaa vahvuuksille kuin paikata heikkouksia.

Kun kampanjasivut avautuvat, siirtyy kirjoittelu myös sinne. Mikäli haluat tulla mukaan rakentamaan makeinta kampanjaa sitten Ukin, ota yhteyttä FB:ssä, sähköpostilla tai vaikkapa Twitterissä. Kuuntelen!

Euroopan parlamentin vaalit 2014

Vaaleista hiukan yleisesti: Ensinnäkin, nämä ovat tärkeimmät Euroopan parlamentin vaalit. En sano tätä siksi, että olisi huoli saada äänestäjiä uurnalle, vaan siksi että parlamentilla on enemmän valtaa kuin koskaan aikaisemmin. Toiseksi, tämä kyseinen parlamentti tulee päättämään Euroopan suuntaviivoista huomattavasti kauttaan pidemmäksi ajaksi. Rahajärjestelmä kaipaa remonttia, Venäjän kanssa on hankausta ja ilmasto kaipaa pelastajaa. Siksi, äänestä!

Oma liittymiseni Vihreisiin pohjautuu siihen, että mielestäni yhteiskunnassa, niin Suomessa, Euroopassa kuin globaalisti, tarvitaan muutosta ja tulevaisuuspohjaista ajattelua. Tähän Vihreillä oli, ja on edelleen mielestäni parhaat eväät. Päätökset tulevasta tehdään nyt: tarvitsemme töitä, avoimuutta ja toimivaa yhteiskuntaa. Tarvitsemme vahvaa Eurooppalaista selkänojaa kansainvälisillä kentillä, sillä yksin olemme liian pieni. Vihreät tekevät yhteistyötä Euroopan laajuisesti, ja siksi ovat kokoaan suurempia. Tarvitsemme näkemystä tulevaisuudesta. Siksi, äänestä Vihreitä.

Kuten olette ehkä huomanneetkin, kuulun Maria Ohisalon tukiryhmään. Odotin vuoden vaihteeseen asti Vihreiden ehdokkaita, kunnes tein päätökseni kenelle haluan aikaani ja resurssejani jakaa. Nuori, sillä tarvitsemme uutta näkemystä uusien haasteiden edessä. Tasa-arvoa ajava ja oikeudenmukaisuutta puolustava, sillä niitä Eurooppa tarvitsee juuri nyt. Ja ennen kaikkea hän on henkilö joka myös tekee, ei vain puhu. Siksi, äänestän Maria Ohisaloa.

Sunnuntaina näemme mihin suuntaan Eurooppa kallistuu ja kuinka paljon olemme valmiita kantamaan vastuuta. Toivon parasta, pelkään pahinta ja teen voitavani, jotta tulos olisi mahdollisimman hyvä Suomelle ja Euroopalle. Tärkeintä on, että meistä jokainen kertoo mielipiteensä, äänestämällä.

Valtuustodemokratiaa

Pääsiäinen on ohi ja kelit mitä parhaimmat. Lenkkeilykausikin on startattu, ja kesä lähenee. Asiat näyttävät yleisesti paremmilta kuin pitkään aikaan. Ja sitten takaisin politiikkaan.

Viime valtuustossa käsittelimme konserniohjeen päivitystä. Miikka Soivion ehdotuksesta kohdasta poistettiin tarkastajia rajoittavia kohtia ja ohjeessa tukeudutaan enemmän lakiin, vähemmän itse luotuihin esteisiin. Tämä on tärkeää, sillä vain mikäli tarkastajilla on pääsy tietoihin, he voivat hoitaa tehtävänsä.

Perusturvajohtajaa koskeva pykälä aiheutti paljon keskustelua, ja hyvä niin. Tässä tuli myös esille asia jota arvostan Vihreissä: puolueessa ei ole ryhmäkuria, joten asioista saa päättää aidosti oman mielipiteen ja omantunnon mukaan. Tämä on myös äänestäjille tärkeää, sillä näin saa varmemmin sitä mitä tilaa.

Omasta mielestäni perusturvajohtaja olisi tullut valita julkisesti, kuten äänestyskäyttäytymisestä voi huomatakin. Ymmärrän perustelut, joiden mukaan päätös oli tehtävä nopeasti, jotta asioissa voidaan edetä. Varmasti toteutunut ratkaisu on myös lyhyellä tähtäimellä kaupungille hyvä. Mutta onko se sitä pidemmällä? Tuskin.

Jos asiassa olisi järjestetty avoin haku, se olisi poistanut epäilyt sisäpiirijunailuista ja varmistanut aidosti parhaan ehdokkaan valinnan. Mielestäni me olisimme sen ansainneet. Haluan kuitenkin painottaa, että ratkaisu oli laillinen, vaikka ei ehkä vastaa mielikuvaani hyvästä demokratiasta ja hallinnosta.

Valtuustossa tehtiin aloite Filip Björklöfin toimesta nuorisovaltuuston mahdollisuuksista osallistua tiettyjen luottamuselinten kokouksiin läsnäolo- ja puheoikeudella. Tämä on erittäin kannatettava asia, toivottavasti tämä menee eteenpäin ja tulevaisuudessa nuorisovaltuusto saa sananvaltaa useammallakin rintamalla.

Lopuksi vielä läpinäkyvyydestä. Raaseporissa ei edelleenkään noudateta viestintäsuunnitelmaa. Tämän mukaan eri luottamustoimien kokousten esityslistojen ja pöytäkirjojen tulee olla esillä liitteineen. Esimerkiksi konsernijaoston esityslistat tai pöytäkirjat eivät ole näkyvissä lainkaan, vaikka kyseessä on hallintosäännön mukaan päätöksiä tekevä elin. Vastaavasti monilta luottamuselimiltä puuttuvat liitteet, joissa usein on se tärkein sisältö. Tähän on tultava muutos.

Valtuutetun näppäimistöltä

Noin vuosi varavaltuutetun elämää takana, ja pääsen jatkamaan kolme viimeistä vuotta valtuutettuna. Maijaliisa Kairon muutettua Porvooseen ja Päivi Lindströmin pyydettyä vapautusta luottamustoimista henkilökohtaisista syistä Tanja Konttinen ja minä nousimme heidän paikalleen.

Tämä tarkoittaa suurempaa vastuuta Tanjalle ja minulle, ja samalla mahdollisuutta toteuttaa paremmin meille tärkeiksi katsomiamme asioita. Niitä, joiden takia te meille äänenne annoitte: on siis aika ottaa uusi haaste vastaan.

Raaseporissa on puhuttanut paljon valtuuston asema. Viime kokouksessa keskustelimme Kokoomuksen aloitteesta talousraportoinnin muutoksesta. Vaikka omasta mielestäni talousseurantaa voi kaupungissamme tehdä monelta osalta paremmin, tulee mielestäni kunnoittaa myös valtuustossa hyväksyttyä hallintosääntöä, vaikka ei siitä kaikilta osin pitäisikään. Hallintosääntöä ilmeisesti käsitellään lähitulevaisuudessa valtuustossa, joten tällöin on mahdollista puuttua epäkohtiin.

Vuosi on mennyt nopeasti ja opittavaa on ollut paljon. Vaikka Vihreillä onkin kahteen pääpuolueeseen nähden vähän paikkoja, olemme silti kaupungin kolmanneksi suurin puolue, ja ainakin saamme mielipiteemme kuuluville. Tämä ei ehkä kuulosta paljolta, mutta oikein perusteltuna pientenkin mielipiteillä on suuri valta.

PS. Kiitokset vielä Maijaliisalle ja Päiville kuluneesta vuodesta!