Valtuustomietteitä

Kaupunginvaltuusto kokoontui 8.12., tärkeimpänä päätettävänä asianaan vuoden 2015 budjetti. Monissa ryhmäpuheenvuoroissa peräänkuulutettiin sitä, että asiasta keskusteleminen tulisi aloittaa aikaisemmin, sillä tässä vaiheessa vuotta ei ole paljoa enää mahdollista vaikuttaa asioihin. Toki talousarvio koostetaan eri toimielinten esityksissä, joissa luottamushenkilöt voivat vaikuttaa asioihin. Silti kuntalaisten osallistaminen olisi perusteltua ja se tekisi budjetin myös hyväksytymmäksi. Tähän myös luvattiin parannusta.

Talousarvio meni kaikissa kohdissaan hallituksen esityksen mukaisesti, mutta muutamassa kohdassa pääsimme sentään äänestämään. Ensimmäinen äänestys jonka haluan tuoda esille, on Karjaan yhteiskoulun C-osan perusparannus. Asia on ollut tapetilla jo pitkään, mutta toistaiseksi mitään ei ole tapahtunut. Asiaa siirretään taas vuodella, vastoin yksikön ehdotusta. Usein viivyttely myös maksaa enemmän. Ensimmäiselle vuodelle haettiin 150 000 ja toiselle 850 000 työn saattamiseksi loppuun.

Toinen asia on Tammisaaren Pohjoissataman suunnittelu. Vuodelle 2015 asiaan on budjetoitu 350 000, 2016 1 000 000 ja 2017 500 000. Werner Orre teki ehdotuksen, jonka mukaan määrät olisivat 250 000, 250 000 ja 0, vastaavasti. Tämä tarkoittaisi käytännössä ison kauppakeskuksen suunnittelun hyllyttämistä. Vihreiden valtuustoryhmä on (joskin yksi ehdokas on asiassa jäävi äänestäen tyhjää) ison, kaupungin keskustaan sopimattoman kauppakeskuksen rakentamista vastaan. Valitettavasti tämäkin ehdotus kaatui valtuustossa, äänin 25-15, kolmen äänestäessä tyhjää.

Nämä kaksi kohtaa olisivat pitkälti tasapainottaneet toisensa. Ensimmäisen vuoden kohdalla ero olisi ollut kaupungin talouden kannalta 50 000 ja toisen vuoden kohtalla 100 000 negatiivinen, kolmannen ollessa 500 000 positiivinen, kokonaisvaikutuksen ollessa siten 350 000 kolmen vuoden ajalta.

Käytännössä asiat eivät tietysti ole näin yksioikoisia, mutta kertovat yleisluontoisesti suuruusluokasta ja priorisoinneista. Nyt rahaa päätettiin laittaa kauppakeskuksen suunnitteluun, jota suurin osa valtuutetuista vastusti Västra Nylandin kyselyssä minä itse mukaanluettuna. Itse olisin käyttänyt niukkoja resurssejamme enemmän koulujen ylläpitoon, sen sijaan että vuokraamme korvaavia tiloja. Toivottavasti suunnitelmasta 2016 pidetään kiinni perinteistä poiketen ja koulun perusparannus pääsee alulle.

Fennovoima – Suomen kaamos?

Eduskunta äänestää Fennovoiman jatkosta tänään perjantaina 5.12. Surullisen kuuluisa Olkiluoto 3 on vielä kesken, ja silti meillä pohditaan uuden voimalan rakentamista. Samaan aikaan toisaalla tehdään rohkeita avauksia uusiutuvan energiatuotannon puolesta.

Tuorein uutinen on suuren saksalaisen energiayhtiön E.On:in rakennemuutos, jossa fossiiliset energianlähteet ja ydinvoima eriytetään omiksi yhtiöikseen. Tätä perustellaan maailmanlaajuisella energiasektorin uusjaolla, jossa voittajia ovat uusiutuvat energiamuodot.

Kiinan ydinvoiman renessanssista puhutaan paljon. Kyllä, maassa rakennetaan paljon uusia ydinvoimaloita. Uusiutuvista jo pelkästään tuuli on kuitenkin ohittanut ydinvoiman sähköntuotannossa, ja sen kasvuvauhti on huomattavasti nopeampaa. IEA:n arvion mukaan vuosien 2010-2035 aikana Kiina rakentaa noin kaksi kertaa enemmän uusiutuvia kuin ydinvoimaa. Kiina investoi tuulivoimaan eniten maailmassa; tämä taustalla ei ole vihreä ideologia, vaan puhtaasti taloudellinen ajattelu.

Sama kaava toistuu ympäri maailmaa. Vaikka fossiilisia voimalaitoksia rakennetaan edelleen ja ydinvoimakin nostaa hieman päätään, uusiutuvat energiamuodot kasvavat ennennäkemätöntä vauhtia: vuonna 2011 uusiutuvien energialähteiden osuus sähköntuotannosta oli IEA:n arvion mukaan noin 20%, vuonna 2018 jo 25%. Osittain tämän taustalla on ilmastonmuutoksen aiheuttama välttämättömyys, mutta yhä enenemässä määrin myös taloudelliset syyt. Uusiutuvat energiamuodot ovat yksinkertaisesti muuttumassa edullisemmiksi.

Ecofysin lokakuisen tutkimuksen mukaan maatuulivoima on jo nyt kokonaisuutena tarkastellen edullisempaa kuin fossiiliset polttoaineet tai ydinvoima. Fossiilipohjaisesta energiasta halpaa tekee lähtökohtaisesti se, että energiantuottajien ei tarvitse kustantaa tuotannon aiheuttamia haittoja, kuten terveysongelmia tai hiilidioksidipäästöjä. Ydinvoimassa puolestaan investoinnit ovat suuret ja käytön tulee jatkua pitkään, jotta tuotanto olisi kannattavaa. Samaan aikaan uusiutuvien energialähteiden suhteelliset kustannukset laskevat entisestään uuden teknologian ja tuotantomenetelmien myötä.

Mitä Suomen tulisi tehdä? Meillä on alan huippututkimusta, paljon kehuttua koulutettua työvoimaa sekä tarve investoida sähköntuotantoon ja -jakeluun. Älykkään sähköverkon kehittämisessä olemme maailman huippua. Globaalista energiavallankumouksesta voisi syntyä uusi suomalaisen teknologiaviennin lippulaiva. Sitä ennen on kuitenkin hyväksyttävä se tosiasia, että energiasektorilla on tapahtumassa suuri muutos. Uusi investointi ydinvoimaan ei aja Suomen etua.

Jämställdhetsmodell från Nederlände

Åsikter om en jämställd äktenskapslag haglar tätt från både höger och vänster. Lyckligtvis har vi också ett alldeles konkret exempel som efter tretton verksamma år kan stå som modell; i Nederländerna har man fått ingå samkönade äktenskapgifta ända sedan 1.4. 2001.

I Nederländerna finns det redan över 15 000 äktenskap mellan samkönade. Under de tretton år lagen har varit i kraft har den offentliga opinionen gällande jämlika äktenskap blivit allt mer tolerant. År 2000 stödde 62% av holländarna lagen, och år 2008 var redan 82% av folket positiv till den. Att man verkligen godkänt en jämlik äktenskapslag har i varje fall inte minskat på understödet.

Har då lagen varit skadlig för de heterosexuella i Nederländerna? Inte på något sätt. Tvärtom - mången holländare undrar varför man på annat håll har en så njugg inställning till lagen. På samma sätt förundrade vi oss för inte så länge sedan över att Turkiets statsminister ansåg jämlikhet mellan man och kvinna vara onaturlig.

Varför är en jämlik äktenskaplag viktigt för de homosexuella i Nederländerna? Av samma orsak som den är viktig för de homosexuella i Finland. Den garanterar dem jämlikhet inför lagen som människor. En aning tillspetsat: dagens möjlighet att enbart registrera sitt parförhållande kan jämföras med de skilda bänkar som de mörkhyade i sydstaterna i USA var hänvisade till. De "skilda men ändå samma" rättigheterna gav ju alla möjlighet att åka buss, vad var det då för idé att ändra på praxis? Idag är det nog väldigt få som tänker så här.

Jag vill att två fullvuxna människor som älskar varandra skall få gifta sig med varandra om de så vill. Det skadar absolut ingen!