Eduskunnassa esitettiin tänään
kehitysyhteistyömäärärahojen pienentämisestä. Leikkauspäätös
on askel väärään suuntaan. 15 miljoonaa on todella pieni summa
budjetissamme, mutta sillä on suuri merkitys apua tarvitseville.
Monet ihmettelevät kehitysyhteistyön
mielekkyyttä, kun kotisuomessakin on heikossa asemassa olevia
ihmisiä. Tähän on helppo vastata - auttamalla vielä heikommassa
asemassa olevia edes vähän, teemme osaltamme maailmasta vakaamman
ja vauraamman. Lopulta tämä on myös Suomen etu. Yli 99% BKT:sta
säilyy joka tapauksessa itsellämme.
Joidenkin mielestä kehitysyhteistyö
on turhaa, koska se ei poista köyhyyttä kokonaan. Sinänsä
relevantti pointti, mutta samalla logiikalla poliisi olisi turha,
koska se ei voi estää kaikkia rikoksia tapahtumasta, ja lääkäreitä
ei tarvittaisi, koska sairauksia esiintyy heistä huolimatta.
Kehitysyhteistyö on tässä mielessä verrannollinen poliisien ja
lääkärien tarpeellisuuteen.
Mitä kehitysyhteistyöllä siis
saadaan aikaan? Omasta mielestäni tärkein kohde on koulutus. Tällä
saralla olemme myös edistyneet erittäin paljon: Esimerkiksi
Nepalissa, jonka koulutusta Suomikin tukee, yli 90% lapsista aloittaa
nykyisin alakoulun. Kun Suomi aloitti maan koulutusohjelmien
tukemisen vuonna 1983, vastaava luku oli reilut 60%.
Kehitysyhteistyöllä autetaan myös
alueita sopeutuman ilmastonmuutokseen, rakennetaan toimivia
yhteiskuntia sekä autetaan suurimmassa hädässä olevia, kuten
Syyrian sodan alta pakenevia ihmisiä.
Monien mielestä pakolaisia tulisi auttaa siellä missä ongelmat ovat. Kehitysyhteistyö toimii juuri näin. Syyrian naapurimaassa Libanonissa on Syyrian pakolaisia pitkälti toista miljoonaa. Tämä maassa, jonka oma väkiluku on noin 4,5 miljoonaa. Tämän lisäksi Libanon on ottanut vastaan satoja tuhansia palestiinalaispakolaisia. 1992–2012 Suomeen saapui yhteensä n. 42 500 pakolaista. Meitä huomattavasti köyhempi maa kantaa siis moninkertaisen taakan meihin verrattuna.
Monien mielestä pakolaisia tulisi auttaa siellä missä ongelmat ovat. Kehitysyhteistyö toimii juuri näin. Syyrian naapurimaassa Libanonissa on Syyrian pakolaisia pitkälti toista miljoonaa. Tämä maassa, jonka oma väkiluku on noin 4,5 miljoonaa. Tämän lisäksi Libanon on ottanut vastaan satoja tuhansia palestiinalaispakolaisia. 1992–2012 Suomeen saapui yhteensä n. 42 500 pakolaista. Meitä huomattavasti köyhempi maa kantaa siis moninkertaisen taakan meihin verrattuna.
Norja, Ruotsi ja Tanska täyttävät
sitoumuksen kehitysyhteistyömäärärahasta, joka on 0,7% maan
BKT:sta. Suomen tulisi myös tässä asiassa liittyä Pohjoismaiseen
joukkoon.
Päätökset eivät odota.