tiistai 20. kesäkuuta 2017

Vihreiden puheenjohtaja (ja hieman feminismiä)

Kuva: Vihreät
Aivan ensiksi, onnea tuoreelle puheenjohtajallemme Touko Aallolle. Kuten julkisestikin ennen äänestystä kerroin, hän oli omasta mielestäni paras henkilö tälle paikalle nykyisessä tilanteessa. Touko hallitsee asiat, joissa Vihreät ovat perinteisesti nähty heikkoina: talous ja terveys, jotka ovat olleet aikaisemmin Kokoomuksen ja Keskustan, sekä SDP:n pelikenttää. Jos ja kun haluamme haastaa vallitsevia käsityksiä ja vaikuttaa muutenkin kuin ympäristöministerin näkökulmasta, meidän tulee ottaa nämä alueet haltuun. Siksi Touko.


Ei pahaksi ole myöskään Toukon hyvä esiintyminen, joka varmasti vielä kehittyy nykyisen tehtävän myötä, aivan kuten Ville Niinistölläkin kävi.

Osa on varmasti pettyneitä, koska oma suosikki ei yltänyt voittoon, vaikka sen eteen oli tehty paljon töitä. Muutamia kirpeitäkin näkemyksiä on esitetty. On kuitenkin selvää, että suuri enemmistö jäsenistä seisoo Toukon takana. Ja kuten hän valintapuheessaan useasti toisti: yhdessä. Yhteen hiileen (öö, tuulimyllyyn?) puhaltaminen on vahvuutemme. Meidän tulee tukea Toukoa, jotta voimme lunastaa kannatuksemme ensin maakuntavaaleissa ja sitten eduskuntavaaleissa. Hän on ansainnut tämän mahdollisuuden omalla työllään ja näkemyksillään.

Feminismi ja tasa-arvo ei kuollut Toukon valinnan myötä, vaan se elää ja voi hyvin, kenties paremmin kuin koskaan. Tuskin kukaan ajattelee, että joku vihreistä miehistä (tai naisista tai muistakaan, sen puoleen) ei ajaisi kaikkia osallistavaa yhteiskuntaa vain siksi, mitä löytyy tai on löytymättä housuista. Tämä asia ei muuttunut piiruakaan Toukon valinnan myötä.

Toukon sanoin: ” Meidän pitää miettiä, miten pystymme parhaalla mahdollisella tavalla yhdessä toimimaan.

maanantai 5. kesäkuuta 2017

Valtuustokauden startti

Tänään oli uuden valtuuston ensimmäinen kokous. Kovin suuria yllätyksiä ilta ei tarjonnut, mutta muutama asia kannattanee nostaa esille. Ensinnäkin, kokous oli tärkeä, koska sen avulla luottamustoimet pääsevät aloittamaan työskentelynsä. Teimme RKP:n kanssa teknisen liiton paikkajaosta, aivan kuten SDP teki Perussuomalaisten, Kokoomuksen ja Vasemmistoliiton kanssa. Tekninen liitto koskee vain ja ainoastaan luottamuspaikkajakoa, ei muuta. Tämä tuli hyvin esille jo ensimmäisessä äänestyksessä, jossa SDP äänesti sulassa sovuss RKP:n kanssa, ja pienpuolueet toisin. Teknisen liiton avulla Vihreät saivat luottamuspaikkoja, joita emme olisi yksin saaneet.

Oma luottamuspaikkani valtuuston lisäksi on Tekninen lautakunta, jossa käsitellään asioita ruokahuollosta infran ylläpitoon, investoinneista kaavoitukseen. Laaja toimintakenttä siis, jossa on mahdollista  Toinen, todennäköisesti töitä teettämätön luottamustoimi on valtuuston sisäisiä suhteellisia vaaleja varten kokoontuva vaalilautakunta. Edellisen valtuuston aikana se ei kokoontunut kertaakaan, ja tässäkin olen vielä varalla (Ira on varsinainen).

Takaisin kokoukseen. Olin edellisen valtuuston aikana tehnyt aloitteen valtuustoryhmämme nimissä avoimen lähdekoodin ohjelmien puolesta, käytännössä kahdella ehdotuksella: 1) tarkastellaan nykyistä ohjelmistovalikoimaa ja pohditaan missä korvaaminen olisi järkevää ja 2) luotaisiin ohjeet, joiden avulla vastaisuudessa ohjelmia hankittaessa olisi selkeät kriteerit, joiden avulla avoimen lähdekoodien ohjelmia voitaisiin valita. Ensimmäiseen kohtaan ehdotus jossakin määrin vastasikin, lähinnä että ohjelmia on tarjolla jos niitä halutaan käyttää. Toiseen kohtaan ei vastattu lainkaan. Ehdotin asian palauttamista ja tärmentämistä erityisesti toisen kohdan osalta, mutta RKP ja SDP tyrmäsivät idean. Jatkamme siis lähinnä Mircosoftin tuotteilla.

Toinen kerta kun äänestimme, käsittelimme Kokoomuksen valtuustoryhmän tekemään aloitetta terveyskeskuksista. Vastauksessa kerrottiin selvityksestä, jossa kerrottaisiin kuinka asiassa tullaan etenemään ja että se valmistuisi keväänä. Kokoomuksen Miikka Soivio teki asiasta palautusehdotuksen, jonka puolesta äänestin, koska selvitys ei ollut saapunut, ja se olisi tärkeä saada tiedoksi. Vasta äänestyksen jälkeen selvisi, että ylilääkäri, jonka vastuulla selvitys oli, oli irtisanoutunut, ja tämän takia selvitystä ei ollut toimitettu. Jos olisin tiennyt tämän ennen äänestystä, olisin äänestänyt toisin.

Seuraava kokous saattaa olla jo parin viikon päästä, jos kaupunginjohtajan valinnassa edetään.  Nyt nukkumaan.

PS. Jos olet Vihreiden jäsen, muistathan äänestää uutta puheenjohtajaa! Oma kahden kärkeni on Touko Aalto ja Maria Ohisalo.

tiistai 28. maaliskuuta 2017

Vaaliteemoista

Viimeistään tässä vaiheessa pitäisi herätä kiinnostus kuntavaaleja kohtaan, sillä äänestyspäivä on vajaan kahden viikon kuluttua 9.4., ja ennakkoäänestämään pääsee jo ensi keskiviikkona 29.3.!

Valtuuston jäsenenä joudut ottamaan kantaa moniin asioihin kaavoista kouluihin ja terveydenhuollosta investointeihin; et voi valita vain niitä omia mieluisia asioita. Ehdokkaiden teemat avaavat kuitenkin tehokkaasti näkemyksiä, joten niihin kannattaa kiinnittää huomiota. Alla esittelen tarkemmin kolme teemaa, jotka haluan nostaa esille: Liikenne ja liikkuminen, sujuva yrittäjyys sekä uusi teknologia.

Liikenne ja liikkuminen


Valtuustoaikana on käynyt selväksi, että liikkuminen kaupungissamme perustuu pitkälti henkilöautoihin, halusit sitten käydä harrastuksissa, töissä, lääkärillä tai äänestämässä. Poikkeuksia toki on, esimerkiksi jos asut Tammisaaren keskusta-alueella tai Karjaan keskustassa. Kaupunkimme on pinta-alaltaan suuri, joten tilanne on haastava, mutta ei toivoton. Ensimmäisenä kevyttä liikennettä tulee tukea siellä, missä se on helppoa, edullista ja luontevaa, tai missä sillä on esimerkiksi matkailullista arvoa. Esimerkkinä tästä uudet kevyenliikenteen hankkeet Karjaan ja Pohjan alueen välillä. Junayhteydet, erityisesti Karjaan ja pääkaupunkiseudun välillä, ovat monelle työssäkäyvälle tärkeitä, samoin ne tuovat matkailijoita alueelle.
                           Ratkaisuja tulee hakea myös uusien keinojen avulla. Yhteistaksikuljetukset ja kimppakyytipalvelu tai yhteisautohankintojen tukeminen olisivat askel eteenpäin. Pitkällä aikavälillä autonomiset autot tulevat helpottamaan tilannetta. Kaikessa tässä kaupunki voi toimia edistäjänä, helpottamaan meidän kaikkien arkeamme.

Sujuva yrittäjyys


Raasepori elää ja hengittää yrittäjyydestä. Tarvitsemme uusia näkemyksiä ja toimijoita, näin paitsi hyvinvointimme, myös palvelumme paranevat. Fiskarsiin perustettu Ägräs Distillery tähtää kovaan kasvuun, ja voitti juuri pronssia kansainvälisessä kilpailussa – high premium luokassa. Nikarin hienopuusepän tuotteet ovat esillä kansainvälisissä design-lehdissä ja koristavat monia julkisiakin rakennuksia. Pohjan alueella kehitetään maailman tehokkainta – ja sähkökäyttöistä – urheiluautoa Toroidionia. Matkailu ja kulttuurielämykset kiinnostavat suomalaisia ja kauempaakin tulevia vierailijoita. Meillä on monta hyvää alkua, joista kehittää menestystarinoita. Samalla pidämme kaupungin hengissä meille kaikille.
                           Kymmenen euron kysymys onkin, kuinka saamme kaupungin toimimaan hyvänä alustana uusille toimijoille. Oikein hoidettuna kehityspäällikön virka on hyvä alku toiminnalle. Meidän tulee katsoa eteenpäin, ei miettiä menneitä. Myös nykyiset yrittäjät tulee huomioida.

Uusi teknologia


Kehitys perustuu uusien toimintatapojen ja teknologioiden ottamisesta käyttöön. Näin saamme enemmän, parempaa tai vähemmällä. Olen puhunut useasti esimerkkinä virtuaalisesta lääkärivastaanotosta. Tästä on jo jonkin verran kokeiluja, ja niiden perusteella esimerkiksi videoyhteys voi helpottaa lääkäriin pääsyä ja tuoda kustannussäästöjä. Palvelun tulee kuitenkin olla vapaaehtoinen; näin he jotka haluavat palvelua käyttää, säästävät usein ajomatkan terveyskeskukseen. Sen sijaan että ajaisit terveyskeskukseen hakemaan sairaslomaa, voit odottaa yhteyttä omassa sohvassasi maaten. Toisaalta he, jotka haluavat käydä fyysisesti paikan päällä saavat apua nopeammin, koska osa apua tarvitsevista voidaan hoitaa toisin. Hyötyä koituu siis kaikille.
                           Toinen esimerkki on tietotekniikka. Kaupunki voisi tarjota esimerkiksi kirjastoissa 3D-tulostusta, ja koulussa voisi olla oppiaineena koodaaminen. On Raaseporinkin etu, että otamme näistä mahdollisuuksista hyödyn irti.

Nämä ovat esimerkkejä tavoista, joilla voimme kehittää kaupunkiamme kaikkien eduksi. Meillä on monta muutakin tärkeää asiaa, esimerkiksi terveydenhoito yleensä, koulut ja kunnallistekniikka, jotka osaltaan mahdollistavat sujuvan arjen ja toimeentulon meille kaikille.

9.4. äänestämme kaupunkimme suunnasta, yhdessä. Päätös on sinun.

lauantai 25. helmikuuta 2017

Kunnallisvaalit 2017

Pian päätämme kaupunkimme suunnan seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Me, jotka ääntämme käytämme. Mutta on myös muita vaihtoehtoja, joilla voi vaikuttaa. Ja juuri nyt nimenomaan voi. Vaalipäivän 9.4. jälkeen tilanteeseen on sopeuduttava ja vaikuttamiskeinot ovat huomattavasti rajallisemmat, aina seuraavaan vaaliin asti.

Kuinka muuten voi siis vaikuttaa? Eikö demokratiassa jokaisella ole vain yksi ääni? Kyllä, mutta paljon voi vaikuttaa juuri siihen, kenelle äänet tulevat. Suurin vaikutusmahdollisuus on silloin, kun asettuu itse ehdolle ja kampanjoi asioidensa puolesta. Tämä oli itselläni tärkein syy asettua ehdolle reilu neljä vuotta sitten; halusin vaikuttaa asioihin, en vain kommentoida kuinka ne voisi tehdä paremmin. Vaikka yhden ehdokkaan vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset, niin ne ovat huomattavasti suuremmat, kuin yksittäisen kuntalaisen. Ja lisäksi oman ryhmän tuki mahdollistaa paljon enemmän!





Ehdolle voi asettua, vaikka ei aktiivisesti ajaisikaan kampanjaa, ja on paljon vaikuttavampi tapa kuin samanmielisen ehdokkaan äänestäminen. Miksi? Koska kun asetut itse ehdolle, saat todennäköisesti vähintään muutaman ystävän äänen samalla, jos ei muuta. Ja nämä äänet eivät mene hukkaan, sillä ehdokkaiden läpimenojärjestyksen määrää kunkin ehdokaslistan kokonaisäänimäärä, ei henkilökohtaiset äänet; niillä ratkaistaan listan sisäinen järjestys. Näin yhden äänen sijaan oletkin päässyt vaikuttamaan jo usealla!

Ehdokkuuden lisäksi merkitystä on kampanjalla. Tekeviä käsitä tarvitaan aina kahvin keittämisestä iltalenkillä lentolehtisten jakeluun, nettisivujen ylläpidosta kuvaamiseen, telttapäivystyksestä kirjoittamiseen. Laaja näkyvyys luo pohjaa valinnoille ja lopulta myös tulokselle.

Lopulta kaikki huipentuu vaalipäivään, jolloin ehdokkaiden ja puolueiden näkemykset punnitaan ja vaalitulos ratkaisee tavan, jolla kaupunkia johdetaan, tavan, jolla päätöksiä tehdään. Vain annettu ääni merkitsee.

Uskalla lähteä mukaan, vaikka aika saattaisikin olla kortilla. Politiikkaan saa kulutettua juuri niin vähän tai paljon aikaa kuin haluaa. Every little helps! Yhdessä teemme kaupungistamme paremman, meille kaikille.

perjantai 8. tammikuuta 2016

Tuulivoima ja talvipakkanen

Vaihteeksi meillä Suomessa on normaalilta tuntuva talvi, ainakin hetkellisesti. Samalla lähes kaikki oma sähköntuotantomme on käytössä ja tuomme suuren osan sähköstä ulkomailta, lähinnä Ruotsista ja Venäjältä. Eija-Riitta Korhola ja Mika Koskinen ovat käyttäneet tilannetta hyväkseen ja syyttävät hyvin suoraan tilanteesta tuulivoimaa.

Kyllä, tuulivoimaa tuotettiin kohtuullisen vähän, reilulla 100MW teholla pienimmillään, ja kaukana nimellistehostaan. Mutta onko tilanne tosiaan vain ja ainoastan tuulivoimasta kiinni?

Ei, ei ole. Tuulivoiman osuus kokonaistuotannosta on alle 2% tällä hetkellä. Tuulivoimaan on investoitu kokonaisuudessaan noin 1,3 miljardia ja tukien osuus on huomattavasti pienempi. Ei siis lopultakaan kovin paljoa, kun se ajoittuu pitkälle ajanjaksolle. Tuet suhteessa sähkön hintaan ovat kieltämättä aiheuttaneet ongelmia, sillä harva uskoi sähkön hinnan laskevan nykyiselle tasolleen. Tosin, ilmeisesti kuluttajan kukkarossa ja teollisuudelle halpa sähkö ja tuet ovat parempi kuin kallis sähkö ilman tukiaisia.

Se mitä Korhola ja Koskinen eivät mainitse, on sähkön alhaisen hinnan laajempi syy: halpa sähkö Ruotsista ja Norjasta. Tuskin hekään haluavat näitä siirtolinjoja poikki, tai estää sähkön tuonnin Suomeen silloin kun se on edullista. Kotimainen tuulivoima vain lienee liian hyvä syntipukki.

Korhola ja Koskinen eivät myöskään ehdota mitään tilalle. Tuskin he sitä mieltä ovat, että sähkö tulee töpselistä, mutta olisi hyvä avata vaihtoehtoja. Käydään niitä siis hieman läpi.

Vesivoimaa ei voida juuri lisätä, ellei haluta suuria ympäristöongelmia samalla.

Ydinvoimaan olemme upottaneet viimeaikoina rahaa moninkertaisesti verrattuna tuulivoimaan; uuden kapasiteetin apu näin pakkasina on kuitenkin ollut täydet 0MW, kuten muinakin päivinä. Epäilemättä OL3 valmistuu jonakin päivänä, maksoi mitä maksoi, ja tämä varmastikin auttaa talvipakkasina. Omia kustannuksiaan se tuskin tulee koskaan kattamaan. Hanhikiven valmistumisesta uskaltaa tuskin kukaan muu kuin Fennovoima sanoa yhtään mitän. Jälkiviisautta, mutta olisiko nämä investoinnit voitu käyttää paremmin?

Ilmeisesti olisimme kaivanneet Korhosen ja Koskisen mielestä lisää fossiilisia. Ongelma on vain niiden päästämä hiilidioksidi, joka on suurin ongelma ilmastonmuutoksen suhteen, sekä terveysvaikutukset. Jos käyttäisimme esimerkiksi hiilivoimaa, käytännössä maksattaisimme sähkölaskumme muilla. Ei kuulosta kovin markkinataloudelta. Tai sitten lisäämme hintaan maksun, joka vastaa sen aiheuttamia kustannuksia, niin ilmaston, ympäristön kuin terveydenkin suhteen. Ei välttämättä ole kauhean kannattavaa enää.

Biomassan ja -kaasun käyttöä voisi varmasti optimoida, ehkä yhdessä uusiutuvien kanssa?

Suomen ja Ruotsin välillä ei ole myöskään riittävästi siirtokapasiteettia, tämän lisäys voisi auttaa tilanteessa jonkin verran.

Muut tuotanto-, varastointi ja jakeluratkaisut, jotka voisivat helpottaa nykyisen kaltaisessa tilanteessa, ovat vielä pienimuotoisia ja pääosin kehityksen alla, mutta myös niiden käyttöä tulisi kehittää ja ne tulisi huomioida kun pohdimme kokonaisuutta. Siirtoyhteyksien parantaminen auttaisi varmasti osaltaan, samoin tuotannon suurempi hajauttaminen.

Ongelma on siis monitahoinen, ja yhden osan lyöminen ilman, että tarkastellaan koko kuviota ei palvele tarkoitusta eikä tarjoa ratkaisua.

maanantai 28. joulukuuta 2015

Suomen hallituksesta ja päätöksenteosta

Oppositiopuolueet, ja siis myös Vihreät, ovat kritisoineet hallituksen päätöksiä aika järjestelmällisesti laidasta laitaan. Tavallinen vastaus hallituksen kannattajilta on ollut, että Suomi on huonossa kunnossa ja päätöksiä on tehtävä: ei ole vaihtoehtoja. Olen tässä samaa ja eri mieltä, sillä lähemmin tarkasteltuna nämä ovat kaksi eri asiaa.

Kyllä, Suomi on huonossa kunnossa. Meidän on tehtävä päätöksiä, joista monet hankaloittavat yhtä tai toista osaa yhteiskunnastamme tavalla tai toisella. Talous on saatava kuntoon, eikä asiassa ole varaa odotella.

Ei, tämä ei ole perustelu tehdä huonoja päätöksiä kovassa kiireessä. Ja juuri tämä on se, mitä oppositio kritisoi. Ei se, että päätöksiä tehdään, vaan niiden sisältöä. Nyt suurimman korren tuntuvat kantavan juuri ne tahot, joista yksi
ja toinen nykyinen hallituspuolue vielä vaalien alla
vakuutti, että sieltä ei ole varaa ottaa: köyhät,
lapsiperheet, eläkeläiset, koulutus, pienyrittäjät.

Päätöksiä tulee tehdä. Mutta päätösten 
maksajana ei saa olla Suomen tulevaisuus, sillä 
vaihtoehtoja on.

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Kiitos kuluneesta vuodesta!

Paljon on tapahtunut, päällimmäisinä eduskuntavaalit ja valtuustotyöskentely. Eduskuntavaaleista opin paljon aina ihmisten kohtaamisesta alkaen. Elämäni ensimmäinen yhdellä otolla nauhoitettu haastattelu Ylelle oli varmasti vuoden jännittävin kohta – kakkoseksi jäivät mm. hylkysukellus ja ranskalainen ajokulttuuri.

Valtuustossa olemme eläneet tavallaan käymistilassa. Meillä on nyt uusi kaupungin ulkopuolelta tullut kaupunginjohtaja Tom Simola, jonka tavoitteena on vihdoin tasapainottaa Raaseporin talous, ja samalla uudistaa monta vanhaa toimintatapaa. Esimerkiksi luottamustoimirakennetta ja it-puolta tullaan ilmeisesti muuttamaan reilulla kädellä.


Ensi vuodesta odotan pajlon. Toimin silloin Raaseporin Vihreiden puheenjohtajana ja tärkeimpänä tehtävänäni tulee olemaan vuoden 2017 kunnallisvaalien valmistelu. Valtuustossa eteen tulee monta tärkeää asiaa, ja samalla pyrin jatkamaan aloitteiden tekemistä. Tänä vuonna niitä ovat olleet kevyenliikenteen väylähanke, perustulokokeilun tuominen keskusteluun ja avoimen lähdekoodin mahdollisuuksien tutkiminen.

Kiitos kaikille tuesta, ideoista ja ehdotuksista. Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta aivan kaikille.