Nuorten Raasepori

Missä se näkyy? Ei ainakaan politiikassa, jossa nuorten edustus ei ole alimitoitettua – se on lähes olematonta. Nuorisovaltuusto on ilmaissut kantansa, että haluavat osallistua toimielinten kokouksiin. Tähän myös laki antaa mahdollisuuden:

Nuorisolain 4 luvun 8§

"Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa."

Lisäksi Hallintosäännön 1 luvun 10§

"Tarvittaessa toimielin kutsuu kokoukseensa muita henkilöitä. Muiden henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin."

Laki siis vaatii kuntia ottamaan nuoret mukaan tekemään yhteistä politiikkaa. Toisaalta laki myös mahdollistaa toimielinten ottavan nuoret kokouksiinsa.

Raaseporissa käytäntö on jotain muuta, ja muutosvastarinta kovaa. Sisäisten palvelujen johtokunta sai ensimmäisenä läpi aloitteen, jossa nuorisovaltuuston edustaja kutsutaan kokoukseen läsnäolo- ja puheoikeudella. Päätäntävaltaa ei siis luovuteta, eikä tähän lakikaan anna mahdollisuutta. Asia on kuitenkin tärkeä, sillä näin nuoret saavat äänensä kuuluville heille tärkeissä asioissa.

Tämä yhtä kokousta koskeva poikkeus ei kuitenkaan ollut läpihuutojuttu. Asiasta käytiin paljon keskustelua, ja lopulta asiasta tehtiin vastaehdotus, jonka mukaan nuoria kutsuttaisiin tarpeen mukaan paikalle ennen kokousta, jossa he saisivat esittää mielipiteensä, mutta varsinaiseen kokoukseen heillä ei olisi asiaa. Vastaehdotusta kannatettiin ja äänestystulos oli vähintäänkin mielenkiintoinen: Vastaehdotuksen puolesta äänestivät yksi SDP:n ja kaksi RKP:n edustajaa, samoin ehdotuksen puolesta. Selkeää linjaa puolueilla ei siis liene. Olin luonnollisesti oman ehdotukseni kannalla, ja näin ollen ehdotus meni läpi. Pieni, mutta tärkeä askel nuorille. 

Miksi nuorten osallistumista sitten vastustetaan? Olen kuullut useita vastaväitteitä, joita kävin läpi jo mielipidekirjoituksessani EU:ssa. Tässä asia tiivistetysti:

- Jos nuoret, niin miksi eivät kaikki muutkin kalaporukan saunavaltuustosta lähtien?

- Miksi nuorille pitäisi antaa normaalin poliittisen päätännän ulkopuolinen mahdollisuus vaikuttaa asioihin?

- Miksi he eivät voi vain kertoa mielipidettä ennen kokousta, jos valtuusto katsoo tarpeelliseksi kutsua nuoret paikalle?

Ensinnäkin, kaikki nuoriin kuuluvat eivät saa asiaansa esille edes äänestyksessä, koska he eivät ole vielä täysikäisiä, saati että olisivat ehdolla. Kuitenkin päätökset koskettavat myös heitä, ja toisaalta heillä saattaa olla ideoita, joita muut eivät tule ajatelleeksi, erityisesti kun puhutaan heitä koskevista asioista. Nuorilla on myös hyvin vähän mahdollisuuksia saada äänensä suoraan kuuluville: vain 3 edustajaa (kaikki RKP:n, pointsit siitä!) valtuuston 43:sta ovat nuoria, puhumattakaan toimielimistä. Kuinka monta saunovaa kalastajaa valtuustosta löytyy, entä toimielimistä?

Raaseporissa Vihreiden ajama idea nuorten osallistumisesta ei ole vallan siirtämistä heille. Nuorisovaltuustolla olisi ainoastaan läsnäolo- ja puheoikeus, ei oikeutta äänestää. Kuten mielipidekirjoituksessa asiaa sivusin, jos joku pelkää nuoren pystyvän vaikuttamaan mielipiteisiin kaupunkia vahingoittavalla tavalla, niin mikä valta on sitten vanhemmilla henkilöillä, kuten esimerkiksi virkamiehillä tai eri ryhmittymien edustajilla, joita tavataan tilaisuuksien ulkopuolella. Jos tämä väite pitäisi paikkaansa, voisimme sanoa samalla hyvästi edustajien riippumattomuudelle myös nykyisessä tilanteessa.

Nuoret ovat osa yhteiskuntaamme. Lain mukaan, mikä on mielestäni tässä tapauksessa myös oikeus ja kohtuus, heidät on otettava huomioon päätöksenteossa. Sisäisten palveluiden johtokunnassa on käsitelty mm. investointeja kouluihin, eikö se ole nuorten asia? Päätimme ruokahuoltotyöryhmän järjestämisestä, eikö koulujen ruoka koske nuoria? Olemme siis käytännössä jo päättäneet asioista ilman, että nuorilla on ollut heille lain suomaa mahdollisuutta kertoa mielipidettään. Tai no, teoriassa kyllä, esityslistat ja pöytäkirjat tulevat nettiin jollain ajalla aina joskus, ja valitusoikeus on jos sitä viitsii käyttää. Mutta onko tämä oikeasti huomioonottamista vai vastuun siirtämistä?

Mitä jos siirtyisimme nykyaikaan?

Politiikan sisäinen maailma

Olen nyt parin kokouksen myötä päässyt tutustumaan Sisäisten palvelujen johtokunnan toimintaan. Johtokunnassa vaikuttaa seitsemän jäsentä, joista neljä RKP:n edustajaa ja kaksi SDP:n; olen siis porukan ainoa vihreä. Vastaavasti puheenjohtajuus on RKP:llä ja varanuijaa kantaa SDP. Vaikutelma ainakin toistaiseksi on ollut hyvä, ja uskon että tällä ryhmällä saamme kehitettyä tätä osa-aluetta kaupungin toiminnassa. Tietysti virkamiehiä unohtamatta, jotka käytännön työt pitkälti tekevät.

 

Ensimmäinen kokous pidettiin 28.1.2013, ja pöytäkirjakin tuli julkiseksi vähän aikaa sitten. Kauhean ihmeellisiä päätöksiä ei käyty läpi, suurin oli paljon keskustelua herättäneen Tammisaaren Liikennekeskustaa koskeva lisäinvestointi. Käytännössä rakennukseen uhratut resurssit ovat olleet niin suuret, että nyt sen toimintaan saattamatta jättäminen ei olisi enää perusteltua, oli asiasta muuten mitä mieltä hyvänsä.

Toinen kokous järjestettiin 6.3. Kaupungin ja kaupunkilaisten kannalta mielenkiintoisin osa ovat tarjoukset, joissa siis päätettiin ketkä tekevät erinäiset rakennus- ja kunnostustyöt kaupungille kuuluvassa Kiilan puukoulussa. Näiden osalta päätimme, että työn suorittavat ne tahot, joiden tarjoukset olivat edullisimmat. Tosin jo tarjouskilpailussa edellytettiin muutakin, kuten aikaisempaa kokemusta kyseisen kaltaisista projekteista.

 

Tein myös uuden johtokunnan ensimmäisen aloitteen: Nuorisovaltuuston edustajan kutsumisesta kokoukseen lähitulevaisuudessa. Monissa kunnissa nuorisovaltuuston edustajalla on oikeus osallistua osaan tai kaikkiin johto- ja lautakuntien kokouksiin, Raaseporissa ei yhteenkään. Tähän on mielestäni saatava muutos, etenkin kun nuorisovaltuusto on viestittänyt haluansa osallistua kaupungin toimintaan aktiivisemmin.

 

Nuorisolautakunnan osallistumisella olisi käytännössä vain positiivisia vaikutuksia: Nuorille annetaan mahdollisuus osallistua toimintaan ja välittää informaatiota heille. Näin saadaan mahdollisesti uusia ideoita ja vähintäänkin kannustetaan nuoria poliittiseen toimintaan. Nykyisillä äänestysprosenteilla tämä lienee vähintä mitä voimme tehdä. Toisekseen tämä edesauttaa läpinäkyvyyttä ja avoimuutta kaupungin toimissa. Viimeaikaisten tapahtumien valossa lienee kaikille selvää, ettei sitä ole ainakaan liikaa.

 

Ilmeisesti tämä ei kuitenkaan ole Raaseporissa läpihuutojuttu, ainakaan kaikissa päättävissä elimissä. Sisäisten palveluiden johtokunnassa aloitteeseeni suhtauduttiin kuitenkin kohtuullisen myötämielisesti ja asia otetaan käsittelyyn ensi kokouksessa. Lain mukaan asian päättää jokainen kaupungin päätäntäelin itsenäisesti, joten estettä päätöksen tekemiselle ei ole.

 

Kokouksessa päätettiin myös ruokahuoltotyöryhmän asettamisesta, tähän valittiin yksi edustaja RKP:stä ja yksi SDP:stä varajäsenineen.

 

6.3. Johtokunnan kokouksen 20 kohta on edelleen merkitty salaiseksi, joten en käsittele asiaa sen ihmeemmin tässä ainakaan vielä.

 

Seuraava kokous järjestetään nyt 3.4. Esityslista ei valitettavasti löydy vielä netistä, mutta toivottavasti tähän tulee muutos. Mikäli teillä on ehdotuksia ja kommentteja, niin kuulisin asioista mielelläni.

 

Pöytäkirjat ja esityslistat löytyvät osoitteesta

http://kuntatoimisto.ekenas.fi/ktweb/