Kehitysyhteistyöllä on merkitystä

Eduskunnassa esitettiin tänään kehitysyhteistyömäärärahojen pienentämisestä. Leikkauspäätös on askel väärään suuntaan. 15 miljoonaa on todella pieni summa budjetissamme, mutta sillä on suuri merkitys apua tarvitseville.

Monet ihmettelevät kehitysyhteistyön mielekkyyttä, kun kotisuomessakin on heikossa asemassa olevia ihmisiä. Tähän on helppo vastata - auttamalla vielä heikommassa asemassa olevia edes vähän, teemme osaltamme maailmasta vakaamman ja vauraamman. Lopulta tämä on myös Suomen etu. Yli 99% BKT:sta säilyy joka tapauksessa itsellämme.

Joidenkin mielestä kehitysyhteistyö on turhaa, koska se ei poista köyhyyttä kokonaan. Sinänsä relevantti pointti, mutta samalla logiikalla poliisi olisi turha, koska se ei voi estää kaikkia rikoksia tapahtumasta, ja lääkäreitä ei tarvittaisi, koska sairauksia esiintyy heistä huolimatta. Kehitysyhteistyö on tässä mielessä verrannollinen poliisien ja lääkärien tarpeellisuuteen.

Mitä kehitysyhteistyöllä siis saadaan aikaan? Omasta mielestäni tärkein kohde on koulutus. Tällä saralla olemme myös edistyneet erittäin paljon: Esimerkiksi Nepalissa, jonka koulutusta Suomikin tukee, yli 90% lapsista aloittaa nykyisin alakoulun. Kun Suomi aloitti maan koulutusohjelmien tukemisen vuonna 1983, vastaava luku oli reilut 60%.

Kehitysyhteistyöllä autetaan myös alueita sopeutuman ilmastonmuutokseen, rakennetaan toimivia yhteiskuntia sekä autetaan suurimmassa hädässä olevia, kuten Syyrian sodan alta pakenevia ihmisiä.
Monien mielestä pakolaisia tulisi auttaa siellä missä ongelmat ovat. Kehitysyhteistyö toimii juuri näin. Syyrian naapurimaassa Libanonissa on Syyrian pakolaisia pitkälti toista miljoonaa. Tämä maassa, jonka oma väkiluku on noin 4,5 miljoonaa. Tämän lisäksi Libanon on ottanut vastaan satoja tuhansia palestiinalaispakolaisia. 1992–2012 Suomeen saapui yhteensä n. 42 500 pakolaista. Meitä huomattavasti köyhempi maa kantaa siis moninkertaisen taakan meihin verrattuna.

Norja, Ruotsi ja Tanska täyttävät sitoumuksen kehitysyhteistyömäärärahasta, joka on 0,7% maan BKT:sta. Suomen tulisi myös tässä asiassa liittyä Pohjoismaiseen joukkoon.

Päätökset eivät odota.