torstai 9. huhtikuuta 2015

Tulevaisuuskupla

Bill McKibbenin artikkeli Rolling Stones –lehdessä herätti huomiota kesällä 2012. Artikkelin voi tiivistää seuraavasti: jos haluamme että ilmasto ei lämpene kahta astetta enempää, voimme polttaa vain pienen osan fossiilisia energiamuotoja tuottavien yhtiöiden hiilivarannoista.

Tämä aiheuttaa suuren ongelman eläkerahastoille. Mikäli yhtiön arvo muodostuu suureksi osaksi fossiilisten energiamuotojen varannoista joita ei voi käyttää, sen arvossa on ilmaa. Puhutaan hiilikuplasta. Moni eläkerahasto on sijoittanut juuri näihin yhtiöihin.

Ongelma on kaksijakoinen. Meidän tavallisten ihmisten eläkemaksuja sijoitetaan yhtiöihin, jotka suurelta osalta perustavat liiketoimintansa fossiilisiin energiamuotoihin ja ovat siten osasyyllisiä ilmastonmuutokseen. Toisaalta, jos eläkerahat ovat kiinni arvoaan menettävissä yrityksissä (ja haluamme pitää ilmaston lämpenemisen edes jossain määrin turvallisissa rajoissa), se tarkoittaa pienempiä eläkkeitä.

Tuuli on kääntymässä. Hiilikupla tiedostetaan yhä useammassa pankissa ja eläkelaitoksessa ja se otetaan vakavasti. Myös monet muut tahot, kuten kansainväliset yliopistot ja yksityiset sijoittajat ovat ilmoittaneet siirtävänsä varansa pois fossiilienergiayhtiöistä. Liikettä on kutsuttu maailman nopeimmin leviäväksi. Myös yksittäiset vaikuttajat, kuten Desmond Tutu, ovat tukeneet hanketta: "Ei ole järkevää sijoittaa yrityksiin, jotka vaarantavat tulevaisuutemme.”*

Yritysten näkökulmasta on suorastaan ihmeellistä, kuinka vähän niiden edustajat ovat huolissaan tilanteesta. Joko he luottavat lobbausvoimaansa tai siihen, että teknologia korjaa ongelman. Mene ja tiedä.

Vaikuttaisi siltä, että olemme puun ja kuoren välissä: joko kärsimme ilmastonmuutoksesta tai eläketason laskusta. Tämä ei ole kuitenkaan koko totuus, sillä teknologia näyttää kuin näyttääkin tulevan apuun. Erilaiset uusiutuvat energiamuodot, energiansäästömahdollisuudet ja älykäs energiaverkko ovat raivaamassa tietään yhteiskuntaan. Osa näistä on jo todellisuutta monessa maassa. Tuoreen Climate Action Networkin tilaaman tutkimuksen mukaan näitä keinoja käyttämällä säästäisimme vuodesta 2050 eteenpäin 500 miljardia dollaria vuodessa ja ehkäisisimme yli miljoonan ihmisen kuoleman. Vaikka tutkimukseen kannattaa suhtautua varauksella, se antaa paljon ajattelemisen aihetta.

Monet näkevät hiilipesurit, hiilikeräimet ja vastaavat laitteet ongelman ratkaisuna. Jos ne saadaan avuksemme, hyvä. Se helpottaa tilannetta. Mielestäni ne voi kuitenkin samaistaa oireiden hallintaan itse sairauden parantamisen sijaan. Edellinen johtaa helposti “too little too late” – tilanteeseen.

Yhteiskuntamme tulee muuttumaan sekä globaalilla että lokaalilla tasolla. Haluammeko ottaa tilanteen haltuun, vai muuttua vasta kun on pakko? Päätökset eivät odota.



* “It makes no sense to invest in companies that undermine our future.”

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti