Elinkeinoelämän keskusliiton tekemän
selvityksen mukaan Raaseporin yrittäjät eivät ole kovinkaan
tyytyväisiä kunnan toimintaan. Seutukuntien kohdalla sijoitus oli
22/25 ja kuntien kohdalla 45/50. Erityisesti kannattaa huomata
kyselyn perusteella tilanne: 25/25. Yrittäjien mielestä kaupungissa
siis todellakin toimitaan väärin. Tilastojen valossa asia on
paremmin (11/25), mutta tätä tasoittanevat muutamat menestyvät ja
kasvavat keskukset. Tämä näkyy myös Helsingin Sanomien kartassa,
jonka mukaan kunnassa on 21 yksityistä työntekijää kymmentä
kunnallista kohden. Eräs alhaisimmista luvuista Suomessa. Missä
mättää?Yksi syy on kaupungin sulkeutuneisuus. Tuntuu, että kaupungin päätökset tehdään omalla hiekkalaatikolla omaa kuorma-autoa täyttäen, vaikka jos asioita tehtäisiin yhdessä, olisi kaikille leikkikuormureille riittävästi täytettä. Ihan kuin yrittäjät olisivat se pieni paha, jota virkavelvollisuudesta pitää palvella, jos siltä tuntuu. Onneksi poikkeuksiakin on, ja monessa tapauksessa palvelua saa nopeasti ja asiantuntevasti kun sitä tarvitsee. Tämä ajattelutapa tulisi kuitenkin saada läpi kaupungin virastojen ja myös valtion paikallisille virkamiehille.
Toinen asia on yhteiskunnallinen tukeminen muuten. Terveydenhuolto, päiväkodit ja koulut, vuokra-asunnot. Kaikki tämä luo osaltaan raameja toimintamahdollisuuksille. Lienee sanomattakin selvää, että juuri näissä asioissa olisi Raaseporissa paljon parantamisen varaa.
Ensimmäinen asia jolla vyhtiä voisi lähteä purkamaan, olisi yrittäjien kuunteleminen. Vaikka monet seikat ovat kuntavaikuttamisen ulkopuolella, kuten irtisanomissuojat tai lupavaatimukset, moniin asioihin voidaan myös vaikuttaa. Yrittäjät kertovat kyllä mielellään, mitkä toimista olisivat heille tärkeimmät.
Toinen nopea tapa helpottaa tilannetta olisi avoimuus kunnan päätöksentekoon, suunnitelmiin ja tietoihin liittyen. Tämä liittyy läheisesti toiseen teemaani ja avaan aihetta enemmän seuraavassa blogitekstissäni.
Yhteenvetona: Jos haluamme yrittäjien pärjäävän ja tukevan yhteistä kuntaamme, heille tulisi suoda siihen mahdollisuus. Jos seuraavalla kerralla olisimme edes “top 40” sisällä? Vain yrittäjien ja yritysten sekä heidän työntekijöiden avulla voimme parantaa kaupunkimme taloudellista tilannetta.
Lähteet:
Elinkeinoelämän Keskusliitto
Helsinginsanomat
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti